Me saatiin tyttö, tervetuloa Sini!

Maanantaina herättiin yheksän aikoihin. Kymmenen aikaan lähdettiin kohti Ikeaa ja sieltä lentokentälle hakemaan Siniä. Saimme joukkoomme siis lisää suomalaisvahvistusta, jee. Lentokentältä mentiin areenaan syömään ja tehtiin nopeat shoppailut. Sitten ajeltiin takaisin Kutinaan. Minä ja Mirkka mentiin kotikäynnille ja vastassa oli iloinen pieni tyttö sekä hänen siskonsa Matea ja hänen äitinsä. Vaihdoin hieman kuulumisia äidin kanssa astioita kuivatessa, söimme lettuja, leikimme lääkäriä ja pelasimme.  Kotikäynnin jälkeen mentiin studiolle ja myös Minna ja Sini oli käppäillyt sinne sekä paketti, jonka Sara oli lähettänyt minulle. Paketista löytyi villatakki, karkkia ja Saran koulukuva. Studiolta mentiin kotiin kaupan kautta. Kotona juteltiin tai pääasiassa naurettiin porukalla ja totta kai syötiin. Vatsatreenin ja vatsan täyttämisen jälkeen mentiin nukkumaan.

Tiistaina heräsin siinä yheksän jälkeen. Suihku ja aamupala, jonka jälkeen istuttiin keittiönpöydän ääreen klo:11 työkokoukseen. Tulevan viikon työtehtävien läpikäynnin jälkeen laitettiin sängyt valmiiksi saksalaisporukalle. Kyllä nyt on hyvä saksalaisvieraiden asustella täällä kaksi päivää. Kun sängyt oli laitettu valmiiksi, lähdettiin Elinalle syömään. Syötiin lounas yhdessä M18-porukan kanssa, Thiagon ja Elinan kanssa. Ruoka oli hyvää, totta kai. Tultiin takaisin kirkolle Thiagon kyydillä. Haettiin Nenon kanssa Sinille liittymä ja mulle nettiä puhelimeen. Miettikää sitä tunnetta, kun voi kävellä ulkona ja samalla selata facebookia, voi ei. ”Mulla toimii netti, mulla toimii netti!” –sanojen saattelemana mentiin kauppaan ja siitä vielä ostoksille Bipaan ja nyt mulla on puhelinlankaponnareita. Minna oli lepäilemässä kämpillä, koska kuume tuli kylään, höh. Illalla minä ja Mirkka lähdettiin katsomaan leffaa Matean luo. Kaupan kautta eli  hirvee määrä leffaevästä ja elokuvia. Päädyttiin katsomaan elokuva ”Silmänkääntäjä” tai en tiedä oliko siinä valinnanvaraa vaikka leffoja ostettiin seitsemän, hah. Mahtava ilta, jonka jälkeen Matea pitää meitä nyt ihan hulluina, varsinkin vaahtokarkkikisan jälkeen; montako vaahtokarkkia saat suuhun ja jokaisen vaahtokarkin jälkeen sanot: ”Hiphop is fun!”. Tultiin takaisin kämpille syömään ja sitten nukkumaan. Ps. Nyt meidän kämpässä on muuten lämmin.  

Keskiviikkona heräsin joskus kahdeksan aikaan. Makoilin jonkin aikaa vielä sängyssä, sitten ylös, vaatteet päälle ja aamupalalle. Aamupalaa syödessä keskustelin Sinin kanssa raamiksen kysymyksistä. Puoli kymmenen aikaan alkoi raamattupiiri. Ihmiset keskustelivat paljon ja toivat esille monia ajatuksiaan.  Se miten paljon ihmiset keskustelivat ja halusivat pohtia asioita ja saada vastauksia kysymyksiinsä veti aika hiljaiseksi. Loppusanoissa tulikin itku ja ajatus siitä, miten kaipaakaan juuri tuota, raamattuopetusta. Rukoilinkin sitä, että Jumala voisi antaa minulle mahdollisuuden jossain vaiheessa päästä jonkinlaiseen raamattukouluun, jossa voisin oikeasti saada opetusta, kuulla Jumalan sanaa, tutustua Häneen enemmän ja pohtia asioita muiden ihmisten kanssa. Tuollainen raamattupiiri on hyvä kasvupaikka kristitylle, siitä täytyy olla kiitollinen. Raamattupiirin jälkeen minä ja Sini mentiin kauppaan torin kautta. Ruoaksi tehtiin pinaattitonnikalapastaa Sinin ja Annen kokkikoulussa. Saatiin myös hyvää videomateriaalia, heh. Neljältä alkoi naisten kerho, yksi joulukortti taas valmis, eihän siinä mennykään kun yli 2h. Korttipajan jälkeen haettiin King's pubista ruokaa ja syötiin kämpillä. Ajateltiin kattoo leffa, mutta oltiinki pullonpyöritystä nelistään. Ennen nukkumaanmenoa innostuin tekemään ääniviestejä Miralle, kun nuo älypuhelimet on niin käteviä, oi että.

Torstaina eli eilen minä ja Sini oltiin niin reippaita, että lähdettiin seittemältä aamulenkille. Varttia vaille yheksän, takana hirvee paniikki, kun kello vaan menee niin nopeesti eteenpäin, ettei ehdi syömään, niin lähdettiin siis Pjelovariin. Pjelovarissa käveltiin sinne ja tänne ja poikettiin välillä jossain kaupassa lämmittelemässä. Ennen kotiin lähtöä käytiin kahvilla yhdessä Elinan ja Ratkon kanssa. Matka Kutinaan meni nukkuen. Kuudeksi mentiin studiolle, mutta ennen sitä jokainen diipadaapaili omiaan kämpillä. Studiolla käytiin läpi tulevan shown ”Do or die” juttuja. Thiago kertoi mitä kaikkea show pitää sisällään, missä kaikessa me voimme auttaa ja mistä kukakin on vastuussa, jotta marraskuun 18. ja 19.päivä show on täydellinen. Kun kaikki tieto oli jollain lailla saatu meidän päähämme, lähdimme nälkäisinä kohti King’s pubia. Hyvää ruokaa ja ”juujuu” –tarjoilija oli iloinen nähdessään meidät, moneskohan kerta King’s pubista. Lopuksi pitää laskea yhteen, niin tiedetään mikä on King’s pubissa käyntien määrä. Kun oli käppäillyt kotiin kylmyydessä, oli ihana mennä lämpimän peiton alle nukkumaan.

-Anne

Ps. Tiedetään, kuvat olis kivoja, mutta ei vai ole saanu aikaseksi ottaa kuvia. Mutta biisitkin on kivoja! https://www.youtube.com/watch?v=vQC-VGZfdAs&list=PL3g3Ci_gHJUHTngVfYmXuJE8Fq5Hu6vrU&index=74

Paljon asioita, jotka laittaa miettimään!

Lauantaina (18.10) nukuttiin pitkään! Perjantailta oli jäänyt lasagnea, joten syötiin se pois. Koko päivä oli oikeastaan valmistautumista nuorteniltaan. Mä otin päiväunet ja kaikki vaan diipadaapaili omiaan. Nuorteniltaa varten jokainen teki itselleen saparot, koska vietettiin Laun synttäreitä ja teemaan kuului saparot. Diego puhui hyvin ja sai kuulijat pohtimaan kyllä varmasti paljon omaa elämäänsä. Diegon puhe päätettiin yhdessä polttamalla laput, joihin puheen aikana jokainen oli saanut laittaa ajatuksiaan. Loppuilta oli pientä jutustelua ja herkkujen napostelua.

Nuortenillassa kuultiin tämä biisi. Tulee kylmänväreet tätä kuunnellessa ja katsoessa.

https://www.youtube.com/watch?v=i41qWJ6QjPI&index=75&list=PL3g3Ci_gHJUHTngVfYmXuJE8Fq5Hu6vrU 

Sunnuntaina (19.10), ylläripylläri tuli nukuttua pitkään ja istuttua koneella. Viideltä alkoi jumis ja se olikin päivän ainut työtehtävä. Minna lauloi ja soitti ja minä keräsin Goranin kanssa kolehdin. Jumalanpalveluksen jälkeen minä, Mirkka, Minna, Elina, Neno ja hänen vaimonsa Marija menimme syömään King's pubiin. Matkalla kotiin poikettiin ostamaan paahdettuja kastanjoita, joiden kuulemma piti maistua ostereilta ja vaahtokarkeilta, mutta tuota vaahtokarkkeja ne ei ollu nähnykkää, että semmonen uusi makuelämys.   Kämpillä sitten vain oltiin, tuo diipadaapailu kuvaa hyvin sitä mitä tehtiin.

Maanantaina (20.10) mä nukuin pitkään. Oli tiedossa lettupäivä, koska joku sai loistavan idean, en kyllä muista kuka.  Minä ja Minna käytiin hakemassa lettuvärkit kaupasta ja sitten tehtiin iso kasa lettu. Kun maha oli täynnä letuista ja hieman annatte laskeutua, lähdettiin iltalenkille. Loppuilta menikin sitten ihmesekoiluna. (Mentiin nukkumaan, mutta hirvee höpötys vain jatkui.)

Tiistaina (21.10) tuli herättyä siinä yheksän jälkeen. Puoli kymmenen aikaan oli työkokous yhdessä Elinan ja Nenon kanssa.  Mirkka ei pääsyt osallistumaan, koska oli oksentanut aamulla ja oli siten parempi jäädä lepäilemään. Minä ja Minna kävimme ohjauskeskustelut Elinan kanssa, jonka jälkeen minä, Minna ja Elina mentiin King's pubiin. Sen jälkeen mentiin ostamaan kaupasta ruokavärkkejä ja taas vähän jääteetä. Montakohan pulloa sitä on jo oikeasti ostettu? Päivä jatkui siten, että Minna meni tanssitunnille, mä kävin juoksemassa parin tunnin lenkin ja Mirkka jäi lepäilemään. Loppuiltaan kuului suihku, syömistä ja keskiviikon raamattupiirin läpikäyntiä.

Keskiviikkona (22.10) yöllä kahden aikaan heräsin siihen, että mahassa oli outo fiilis, oksentaako vai ei, sitten aamuyöstä viiden aikaan heräsin siihen, että ulkona oli pikkunen myrsky ja tuuli, ja aamulla herätyskellon soidessa puoli yhdeksän aikaan olisin mieluummin jäänyt sänkyyn lämpimän peiton alle kuin noussut ja lähtenyt päivän koitoksiin. Puoli kymmenen aikaan oli raamattupiiri, jonka minä vedin. Sen jälkeen minä ja Minna tehtiin ruokaa; lohikasvispastaa, joka otettiin mukaan Zoelle ja Zrinkalle. Zrinkan ja Zoen luona oltiin noin neljä tuntia. Tuo aika kului mukavasti leikkien, syöden, jutellen ja rukoillen. Takaisin kämpille ja seitsemäksi Kinoon katsomaan M18-tanssiryhmän esitystä. Esityksen jälkeen lähdettiin yhdessä King's pubiin syömään.  Hyvän ruoan ja jutusteluiden jälkeen tultiin kämpille.

Torstaina (23.10) mä heräsin vasta joskus yhdentoista jälkeen. Aamupalalla vaihdettiin kuulumisia Nenon kanssa ja tosiaan jos nukkuu liian pitkään niin siitä saa kyllä kuulla Nenolta. Mirkka loikoili tuossa vaiheessa vielä sängyssä, mutta pian me kaikki kolme istuimme ylhäällä keittiönpöydän ääressä.  Vaikka oli sadepäivä, päätettiin lähteä käymään urheilukaupassa. Saimme Thiagolta onneksi kyydin, niin ei tarvinnut kuin sitten kävellä takaisin kämpille. Kyllähän sieltä kaupasta jotain löytyi, nimittäin mulle housut ja Minnalle kengät ja hame. Tultiin takaisin kirkolle ja Mirkka meni ohjauskeskusteluun, Minna lähti pian tanssitunnille ja minä päätin tiskata. Neljän aikaan naiset tulivat tekemään joulukortteja. Minäkin sain noin kahden ja puolen tunnin aikana tehtyä yhden joulukortin. Pientä väkertämistä, kun kortteihin tehdään kuvioita pyörittelemällä papereita ja niistä sitten muodostetaan esim. kukkia ja kuusia.  Seitsemän aikoihin lopeteltiin korttipajassa. Korttipajan jälkeen mentiin kauppaan ostamaan ruokaa ja leffaevästä. Ennen leffailtaa minä ja Minna lähdettiin lenkille. Satoi ja oli aika kylmä, mutta suomalaiset kestää mitä vain. Kympin kävelylenkki, jonka aikana Thiago ja Filip tuli vastaan ja Thiago vielä toisen kerran. Thiago kysyi, että aiotaanko me selvitä ja hyvin selvittiin. Lenkki päättyi King’s pubiin, josta haettiin pitsat. Sitten suihkuun ja Elinan toimistoon pitämään leffailtaa. Ollaan saatu monta tanssivaa kaveria täällä Kroatiassa, joten Step up 1 oli hyvä valinta tälle illalle.

Perjantaina (24.10) herättiin kaikki siinä 11 aikaan Elina laittaessa viestiä. Kahdentoista aikaan lähdettiin lounaalle Elinan kanssa noin 15kilometrin päähän. Hyvän ruoan ja lämpimän juotavan jälkeen lähdettiin kaupan kautta kotikäynnille. Vastassa meitä oli kuuden hengen perhe; neljä suloista lasta, äiti ja isä. Pienin lapsista opetti meille sanoja kroatiaksi ja toimi reippaana opettajana. Kotiin lähtiessä saimme nähdä iloiset vilkutukset ja hymyilevät kasvot. Takaisin tullessa heitettiin Minna tanssitunnille ja Elina meni käymään postissa. Elinaa odotellessa takaisin, lappuliisa lähestyi juuri sitä parkkipaikkaa, jossa auto oli. Niin mitäs nyt tehdään? Minä: ”Sano sille jotain!”, Mirkka: ”Mitä?”, Mirkka hyppää ulos autosta: ”Dopar dan!”, lappuliisa tervehtii, kävelee ohi, eikä varmaan ollu edes mitään aikomustakaan antaa sakkoja, heh. Lidlin kautta mentiin kirkolle valmistelemaan elokuvailtaa. Viiden aikoihin kirkolle oli kokoontunut mukavasti lapsia katsomaan elokuva "Kuinka koulutat lohikäärmeesi 2".  Leffan jälkeen vastailtiin Minna esittämiin kysymyksiin. Tutustuttiin myös erääseen äitiin ja juteltiin hetken. Leffaillan jälkeen lähdettiin Elinan luo kylään. Elina piti meille taloesittelyn; iso vaatehuone ois kyllä kiva.  Ilta meni jutellen, jouluteetä juoden ja voileipiä mussuttaen. Ajeltiin hyvän musiikin tahdissa takaisin kirkolle. Minna paistoi alennuksesta ostetut lohet, mä söin varmaan kymmenen mandariinia ja samalla suunniteltiin lauantain pyhäkoulu.

Lauantaina (25.10) herättiin siinä yhdeksän jälkeen. Kymmeneltä alkoi pyhäkoulu, paikalle saapui kaksi lasta. Puhuimme siitä, miten taivas on lasten kaltainen. Lauloimme, rukoilimme ja leikimme. Pyhäkoulun jälkeen Minna teki ruokaa ja syötiin. Sitten oli vain pakko lähteä lepäämään viltin alle, koska oli kylmä ja väsynyt olo.  Nukuin jonkun aikaa ja sitten vain seilasin ympäriinsä ja jossain vaiheessa tein koulutehtävää. Kahdeksaksi mentiin studiolle katsomaan Hercules-leffaa, kun oli saanut ensiksi itseni ylös sängystä ja monien pyyntöjen jälkeen jaksoin lähteä mukaan. Ja onneksi lähdin, ilta oli kiva. Kompilla kämpille, jonka jälkeen löysimme itsemme keittiön pöydän äärestä syömästä ruokaa ja sipsejä.

Sunnuntaina (26.10) herättiin puoli kuuden jälkeen. Onneksi kelloja siirrettiin, niin saatiin tunti lisäaikaa yöuniin. Puoli 7 lähdettiin kohti uskonpuhdistuksen päivän jumista. Yhden pysähdyksen taktiikalla tultiin perille ja myös Neno oman autolastinsa kanssa. Jumalanpalvelus kesti noin tunnin ja kuvattiin tv:seen. Hyvä mennä eturiviin ja olla sekaisin laulunsanoista ja liikutella sitten suutaan ihan omaan tahtiin. Mahtaa näyttää hyvältä tv:ssä ja kun ihmiset sitten miettii, mitähän laulua tuo tyttö laulaa, heh. Jumiksen jälkeen oli vielä pieniä puheita ja kylttien paljastuksia.  Kaiken tämän jälkeen mentiin syömään yhdessä eli lounas alkuliemellä jälkkärileivoksia. Kun lähdettiin takaisin, minä ja Ruustinna vaihdoimme paikkoja eli kotimatkan istuin Nenon ja Goranin välissä. Käytiin tutustumassa myös Vukovarin joukkohautapaikkaan ja paikkaan jossa oli kidutettu ihmisiä ennen teloitusta, jonne nyt oli koottu kaikkien teloitettujen kuvat, nimet, löytynyt omaisuus ja luodit joilla heidät oli teloitettu. Lopuksi kävimme tutustumassa hautausmaahan; siellä oli myös tyhjiä hautoja niille, joita ei ole vielä löydetty.  Kaikki nämä paikat muistuttavat ihmisiä siitä mitä tapahtui näille yli 200 ihmiselle sodan aikana. Meille on jonkin verran kerrottu tapahtumien kulusta. Vukovarin piirityksen aikaan sairaalan luona tehtiin sopimusta siitä, että siviilit tuli vapauttaa. Samaan aikaan kuitenkin sairaalan takakautta on kuljetettu reilut 200 ihmistä teloitettavaksi. Kaikkien näiden paikkojen näkeminen sai hiljaiseksi; miten julma ihminen voi ollakaan. Tämän jälkeen lähdimme kutinaa kohti. Matkalla minä ja Neno lauloimme suomeksi bass'n Helenin laulua Taistelun. Totta kai oli myös pakko soittaa Kls, että sekin tulee tutuksi. Tultiin takaisin kirkolle ja noin 40min myöhemmin myös Minna, Mirkka ja Elina pääsivät kotiin pitkän päivän jälkeen. Sen verran väsyny olo, että menin nukkumaan ja yöllä kolmen aikaan heräsin, vaihdoin yövaatteet ja jatkoin unia aamuun asti. 

-Anne

Autetaan porukalla!

Lauantaina (11.10) heräsin joskus yheksän jälkeen. Pyhäkoulu alkoi kymmeneltä. Paikalle saapuivat Goran ja Dino sekä Elina. Tällä kertaa keskustelua sai käydä suomeksi, kun Elina oli kääntämässä kaiken kroatiaksi. Keskustelimme Raamatun kertomuksesta ”Jeesus parantaa sokean kerjäläisen”, lauloimme, kävimme läpi kuulumisia ja asioita jotka ovat kuluneen viikon aikana mietityttäneet. Lopuksi jokainen pääsi kulkemaan esteradan huivi silmillään kaverin ohjeistuksen avulla. Jokainen selvisi hienosti, myös niistä Goranin ja Dinon suunnittelemista radoista. Pyhäkoulun jälkeen laitettiin sängyt valmiiksi suomalaisryhmälle, istuttiin koneella, mä viimeistelin saarnapuheen ja Mirkka imuroi. Sitten oli tiedossa päivän mielenkiintoisin osuus; laitettiin parturi pystyyn meidän kylppäriin. Minna leikkas Mirkan hiukset ja mä värjäsin Minnan hiukset. Mä pohdin pitkään otsatukan kanssa, mutta ei kuitenkaan. Jotain uutta piti tukalle kuitenkin tehdä, joten kiharat oli ihan kivat. Kaikilla tukka hyvin ja suuntana King’s pub. Maittavien annosten jälkeen mentiin Kinoon katsomaan, kun tanssistudion väki esiintyi osana isompaa tanssitapahtumaa. Sen jälkeen mentiin isolla porukalla kahville, suklaapirtelölle ja muuta. Mahtava ilta mahtavien ihmisten kanssa. Nää ihmiset on oikeesti ihan huippuja! Yhteisen illan jälkeen minä, Minna ja Mirkka tultiin kämpille. Minna meni valmistautumaan yöpuulle ja minä ja Mirkka mentiin vielä teelle. Maistettiin myös Mirkan ostamaan mustaherukkamehua, joka olikin viinietikkaa. Teetä nautiskellessa testailtiin mun uutta puhelinta. Sain siis Elinan vanhan iPhonen. Nukkumaan mentiin joskus 12 jälkeen.

Sunnuntaina (12.10) nukuttiinki sitten pitkään. Ennen suomalaisen ryhmän tuloa kulutimme aikaa hengaillen ja ”Tervetulo” -kortteja tehden. Kymmenen hengen suomalaisryhmä tuli ennen kolmea. Kahdeksan nuorta ja porukan johtajat Jani ja Sanna. Ennen kello viiden jumista vietettiin yhteinen pitsahetki. Jumista varten minä sain pukea ylleni alban, koska oli ensimmäinen kerta mun elämässä, kun nousin saarnastuoliin saarnaamaan; aiheena Jumalan suunnitelmat ja huolenpito. Nuoret lauloivat tuttuja veisukirjan lauluja ja toivat tervehdyksen Toholammin seurakunnasta. Jumiksen jälkeen söimme Thiagon tekemää ruokaa ja oliko hyvää… Itse asiassa erinomaista! Loppuilta oli rentoa oleilua, valmistautumista seuraavaan päivään ja tulevan viikon ohjelman läpikäyntiä.

Nyt päästiin tämän viikon puolelle! Maanantaina pompattiin ylös siinä puoli yhdeksän aikaan. Kymmenen aikaan oltiin valmiina lähtemään rannikolle päin. Matka rannikolle kesti aika. Elina viiletti toisen porukan kanssa edellä omalla autollaan ja Minna kaasutteli toisella autolla perässä toisen porukan kanssa. Perillä oli sen verran lämmin fiilis, että meri kutsui porukan uimaan. Uinnin jälkeen syömistä ja tutustumista kauppoihin ja katuihin. Muutaman tunnin jälkeen olimme valmiita lähtemään kohti Zagrebia ja ostoskeskusta. Siellä ehdimme tehdä puolentoista tunnin shoppailureissun; rahaa meni, mutta tilalle kaikki löysi jotain mukavaa. Takaisin Kutinaan ja tällä kertaa toisessa ratissa Elina ja toisessa Sanna. Pientä kaahailua niin, että päästiin Elinan ohi ja oltiin ensimmäisenä takaisin kirkolla. Illalla vielä ruokaa ja koneella istumista ennen nukkumaan menoa.   

Tiistaina päivä alkoi aamupalalla ja yhteisellä aamuhartaudella. Reippaat nuoret tekivät koko sakille ruokaa; spagettia ja jauhelihakastiketta. Kun päivän ruoka oli syöty valmistauduttiin päivän töihin. Osa porukasta lähti Zrinkan luo auttamaan ja loput jäivät kirkolle leikkaamaan nurmikkoa ja siivoamaan kirkkosalia. Saatiin aikaan paljon hyvää ja porukalla oli mukava tehdä hommia. Kun päivät työt oli tehty, syötiin iltapalaksi kinkkumunkkeja, joita dipattiin kermaan. Päivän päätteeksi oli tiedossa vielä leffailta kera poppareiden.

Keskiviikkona herättiin sateen ropinaan ja koko päivä olikin sitten aika sateinen. Puoli kymmenen alkoi raamattupiiri, johon osallistuttiin koko porukan voimin. Nuoret pitivät todistuspuheita, laulettiin ja lopuksi kahviteltiin. Raamattupiirin jälkeen lähdettiin käymään Kauflandissa palauttamassa pullot ja sen jälkeen mentiin syömään King’s pubiin. Syömisen jälkeen minä ja Minna mentiin käymään kaupassa ja kyllä me ainaki tiskiharja löydettiin. Kämpillä mulla ja Minnalla menti taas vähä lujaa, mutta puoli kolmeen mennessä oltiin saatu ittemme aika hyvin kasattua. Seuraava suuntana oli siis Iljan koti. Vietiin Iljalle Essin tekemä risotto, laulettiin ja vietettiin aikaa yhdessä. Myös Iljalla oli lahjoja meille. Nyt näimme sitä puolta Kroatiasta, jonka sota on jättänyt ihmisiin ja heidän elämäänsä. Ja kyllä taas pisti miettimään, minkä hienouksien keskellä sitä itse asustaa ja siltikin sitä muka tarvitsee lisää, eikä mikään tunnu riittävän. Herättää miettimään, mikä elämässä todella on tärkeää. Ilja oli mukava kaveri ja oli mukava porukalla käydä moikkaamassa häntä. Ennenkö päästiin lähtemään takaisin kirkolle oli Iljan vedettävä toinen auto traktorilla kurakosta pois. Kirkolle nuoret suunnittelivat nuorteniltaa, mä olin koneella kirjottelemassa blogitekstiä ; Minna meni laulutunnille, jota ei sitten ollukaan ja Mirkka meni naisten toimintakerhoon. Seittemältä alkoi nuortenilta. Porukka koostui suomalaisista ja kroatialaisista nuorista. Nuortenilta piti sisällään leikkejä, lauluja, hyvää sapuskaa ja jutustelua. Nuortenillan jälkeen veimme Elinan kotiin ja istuskelimme ulkona juttelemassa.

Torstaina herättiin taas hyvissä ajoin. Tiedossa oli autossa istumista ja reissu Antunovatsin kirkkoon, jossa saimme kuulla tarinoita sota-ajoilta ja sota-alueille, joissa näimme paljon tuhoutuneita rakennuksia ja kraanaatin sirpaleista vaurioituneita seiniä. Ravintolassa käynnin jälkeen puolet porukasta meni kylpylään ja puolet meni Daruvarin keskustaan, jossa minä, Emmi ja Arttu kiersimme kauppoja ja muut menivät kahville. Reissu ohi ja takaisin kirkolle, vaatteiden vaihto ja kohti tanssistudiota. Tanssistudiolla M18-tanssiryhmä kertoi toiminnastaan ja esiintyi meille, jee! Heidän esitystensä jälkeen myös me pääsimme kokeilemaan brasilialaista tanssia. Aika meni nopeasti, tuli lämmin ja kaikilla oli hauskaa. Tanssituokion jälkeen mentiin porukalla syömään jäätelöä ja Jani tarjosi. Illalla minä ja Minna lähdettiin vielä iltalenkille. Kymmenen kilometrin kävelylenkki, josta puolet oli pilkkopimeää tietä, virkisti mukavasti. Päivä päätettiin yhteiseen iltahartauteen. Iltahartauden lopussa kirkon katto alkoi vuotaa yläkerran suihkun takia, mutta näin on käynyt kuulemma ennemminkin. 

Tänään herättiin ennen yhdeksää ja käytiin sanomassa heipat nuorille, Sannalle ja Janille. Kun heidät oli hyvästelty, kömmimme takaisin nukkumaan. Mä heräsin lopulta siinä yhentoista jälkeen. Päivä on mennyt rennoissa merkeissä. Mirkka imuroi ja siivosi nuorten käytössä olleet huoneet. Minä ja Minna mentiin käymään kaupassa ja haettiin värkit kasvislasagneen. Sillä välin kun ruoka oli uunissa, Mirkka viimeisteli siivoustaan, ja minä ja Minna istahdettiin tietokoneiden ääreen. Ruoka oli hyvää ja onneksi sitä jäi vielä huomiseksi. Minna lähti tanssistudiolle tanssimaan ja myöhemmin myös minä ja Mirkka mentiin tanssistudiolle. Dijana otti meiltä mitat mustia asuja varten, jotka olisi tarkoitus pukea ylle M18-ryhmän showta varten ja olla auttamassa rekvisiitan siirtelyssä. Ehdittiin vielä jonkun aikaa katsoa tanssiharjoituksia, mutta sitten lähdettiin takaisin kirkolle lastenkerhoon. Kun pääsimme kirkolle, saimme kuulla, ettei lastenkerhoa olekaan. Minä ja Minna lähdettiin sitten kävelylenkille. Hiukan tuli vettä, mutta eipä tuo haitannut. Ilta on mennyt koneella istuen ja iltapalaa popsien. Huomenna saa nukkua pitkään.

Hyvän biisin myötä hyvää yötä! KLT!

https://www.youtube.com/watch?v=dy9nwe9_xzw&list=PL3g3Ci_gHJUHTngVfYmXuJE8Fq5Hu6vrU&index=73

-Anne

Merileiri taakse jäi… Mitä siitä kertoisin?

Tiistaina (7.10) herätys kello soi 7.45. Aamupalalla muroja ja teetä. Leirin ensimmäinen aamuhartaus oli Minnan. Minna lauloi ja puhui Psalmiin 139 liittyen. Päivän opetus liittyi Paavaliin ja onneksi Elinan käänsi meille, niin tuo 1,5-2 tuntinen ei mennyt niin, että joku puhuu ja me emme ymmärrä mitään. Ruoka oli hyvää ja koska kyseessä oli lounas, meille tarjoiltiin alkuliemi. Ruoan jälkeen meillä oli muutama tunti aikaa käppäillä ympäriinsä. Me suuntasimme keskustaan kuvaamaan, ostoksille ja kahvilaan. Arvatkaa mitä, hotellilla saatiin taas hyvää ruokaa. Ilta päättyi elokuvailtaan; pääosassa Paavali. Mukavan päivän jälkeen uni maittoi.

 Keskiviikkona (8.10) oli kammettava itsensä ylös herätyskellon soidessa 7.45. Aamupalan kautta aamuhartauteen, joka oli tällä kertaa mun vastuulla. Puhuin siitä, miten saamme luottaa siihen, että Jumala on aina kanssamme. Hän kuulee ja näkee kaiken. Päivän opetuksen aiheena oli Malakia. Parin tunnin opetushetken jälkeen tarjolla oli alkuliemi ja valtava kasa hyvää ruokaa. Mahat pullollaan oli hyvä suunnata keskustaan kaupoille ja kahvilaan. Tällä kertaa emme viettäneet koko vapaa-aikaa keskustassa, vaan tulimme jo aikaisemmin takaisin hotellille. Hotellin hississä päätin, ettei tuota kameran linssisuojusta nyt mihinkään tarvitse. Joten nyt se elelee mukavasti hotellin hissikuilussa, hyvä minä. Loppuvapaa-aika meni iltaohjelmaa pohtien, laulaen Ratkon kanssa, draamaa harjoitellen ja haahuillen hotellia ympäriinsä. Illalla saatiin taas hyvää ruokaa, namnam. Iltaohjelma oli mun, Mirkan ja Minnan vastuulla ja oli kyllä muuten onnistunut iltaohjelma. Ihmiset nauroi, hymyili ja nautti joka hetkestä. Kaikki tajusivat sketsin ja leikit. Minnan laulu, draama ja Mirkan puhe on yhtä kuin hieno iltahartaus. Illalla minä, Mirkka, Minna, Elina, Ratko ja hänen vaimonsa mentiin porukalla vielä iltakaakaolle. Ratko kyllä hieman erottui porukasta kahvinsa kanssa. Hotelilla kulutin vielä tovin tietokoneen ääressä ja sitten pää tyynyyn ja silmät kiinni.

Torstaina (9.10) herätyskello soi taas 7.45, vaikka uni olisi maistunut kyllä vielä pidempään. Aamupalan jälkeen oli Mirkan aamuhartaus, jossa Mirkka puhui muun muassa isästään. Tuon hartauden aikana iski pikkuinen koti-ikävä ja itku. Oli kiva kun Mirkka ja myös hotellin keittäjä tulivat halaamaan mua. Päivän opetus meni sitten aika sumussa, mutta sen verran tiedän sanoa, että opetuksen aihe oli Elia. Opetuksen jälkeen maha kertoi, että ruokaa ja ruokaa saatiin. Ruoan jälkeen minä, Mirkka, Minna ja Elina lähdettiin autoretkelle. Ensimmäisenä suunnattiin Rijekaan kahvilaan ja H&M:n alennusmyynneille. Sieltä suunnattiin Opatijaan; ajettiin ambulanssia pakoon, nähtiin breikkaava lintu ja kierrettiin rantakatuja kuvia ottaen. Takaisin tullessa ajettiin vähän väärään suuntaan ja ajettiin kumpuilevaa rantatietä, joka pongattiin keskiviikkoiltana. Ennen elokuvailtaa syötiin ja käppäilin rannalla pimeydessä. Illan elokuva oli Fireproof ja suosittelen katsomaan. Loppuilta meni tavaroita pakkaillessa ja sunnuntain saarnapuhetta valmistellessa.  

Perjantaina (10.10) herätys olikin 7.15; viimeiset pakkailut ja huoneesta ulos tasan kello 8. Ennen aamupalaa kannettiin kamat linkkaan ja istuskeltiin rannalla. Aamupalan jälkeen vietettiin ehtoollisjumista ja otettiin yhteiskuva koko porukalla. Minä, Mirkka ja Minna mentiin kattamaan pöydät lounasta varten. Lounaan jälkeen matka alkoi kohti Kutinaa. Merileiri jäi taakse ja matka meni yhden pysähdyksen taktiikalla mukavasti nukkuen. Kotona taas! Laukkujen purkaminen ja pyykkien peseminen oli seuraavana ohjelmassa. Minnalla riitti energiaa siihen, että suuntana oli tanssitunti. Minä ja Mirkka otettiin suunnaksi ruokakauppa. Kuuden aikaan alkoi pienten lastenkerho. Pelattiin jalkapalloa, laulettiin, kerrottiin Tuhlaajapoika -kertomus, piirrettiin ja pelattiin pelejä. Tunti vilinää ja vilskettä, jonka jälkeen pasta ja kalapuikot tietokoneen kera oli mukava lepohetki. Ilta oli ihmesekoilua ja ihmeääniä, naurua ja kikatusta, huhhuh, mutta saatiin kuitenkin suunniteltua lauantain pyhäkoulu johonkin malliin. 

-Anne