tiistai 11. marraskuuta 2014

Sinä Jeesus ymmärrät parhaiten...!


Perjantaina (31.10) heräsin puoli kahdeksan aikaan. Aamupalaa syötiin puoli 9 aikaan saksalaisten kanssa. Tämän jälkeen tyhjennettiin saksalaisten auto ja kärry kaikista tavaroista, joita he toivat humanitaariseen apuun. Sitten saksalaiset lähtivät Elinan kanssa autolla tutustumiskierrokselle ja me jäimme kämpille Nenon kanssa.  Neno ja Mirkka taistelivat Mirkan koneen kanssa ja yrittivät saada nettiä toimimaan. Minä menin nukkumaan, mutta Minnan ja Sinin liikkeistä ei oo kyllä hirveesti tietoa, kävivät ehkäpä kaupassa ja olivat ylhäällä. Päiväunien jälkeen menin ylös syömään ja sain julkaistua kahden viime viikon blogitekstit , jee. Sitten alkoi valmistautuminen leffailtaan. Noa tuli ja auttoi tekemään popparit. Kun kello läheni kuutta, paikalla oli Neno, Noa ja Ivan. Tiedossa oli legoleffa, joka loppujen lopuksi oli parempi kuin odotin. Mirkka esitti  meille kysymyksiä legoleffasta, everything is awesome. Loppuilta oli tiskausta, koneella oloa ja saksalaisten kanssa jutustelua. Tietysti olisi voinut yrittää mennä ajoissa nukkumaan, mutta minä ja Mirkka innostuttuiin vielä taittelemaan aamupalaservettejä kukan muotoon ja kyllä ne kukilta ihan näytti.

Lauantaina (1.11) oli noustava ennen seitsemää, koska 7.15 olimme aamupalalla yhdessä saksalaisten kanssa. Aamupalan jälkeen hyvästelimme heidät ja sitten alkoi tiskaaminen. Tiskit pesty ja pöytä tyhjätty. Sen jälkeen hain koneen ja tein koulutehtävää ja pohdin illan pyhäinpäivän palveluksen puhetta. Minna lepäili koko aamun ja aamupäivän. Mirkkakin meni ottamaan vielä torkut ja Sini kirjoitti matkapäiväkirjaa. Suihkuun ja sitten pikapikaa valmiiksi. Kello 11.15 lähdettiin Antunovacin hautausmaalle, pidimme pienen muistohetken Ruustinnan miehen haudalla, Elina puhui ja lauloimme kaksi laulua. Sitten ajelimme takaisin Kutinaan.  Menimme vielä Elinan kanssa King's pubiin syömään ja samalla hakemaan Minnalle jotain syötävää kotiin.  Pois lähtiessä oli pakko kääntyä takaisin, koska Minnan ruoka jäi :D Kämpillä ehdin pohtia vielä illan puhetta, ennen kuin puoli viiden aikaan mentiin kirkolle valmistelemaan iltaa. Pyhäinpäivän palvelusta varten laitettiin monta kynttilää, siis todella monta. Puoli kuuden aikaan sytytettiin kulkuväylä ulos, mikä pimenevässä illassa näytti erittäin kauniilta. Ilta eteni niin, että jokainen sai sytyttää kynttilöitä poisnukkuneiden läheistensä muistoksi.  Minä ja Mirkka pidimme puheet. Tuo ilta kynttilöineen ja puheineen oli erittäin koskettava ja tunnelma kirkossa oli ihana. Palveluksen jälkeen menimme katsomaan hautausmaata, joka oli kuin punainen kynttilämeri. Sieltä kävelimme studiolle nuorteniltaan katsomaan leffaa, into the storm. Sitten käppäiltiin kämpille takaisin ja pitääki taas laulaa jotain ihmelauluja koko matka. Ennen kuin meni nukkumaan, piti maha täyttää suolaisilla letuilla ja hilloleivillä. 


Sunnuntaina (2.11) sai nukkua pitkään. Aamupalalle, pyykkien pesua ja tietokoneella oloa. Kahdeksi mentiin kinoon katsomaan harjoituksia ja saamaan lisää tietoa kaikesta tulevasta showta varten. Neljän jälkeen lähdettiin takaisin kirkolle, koska ennen kello viiden ehtoollisjumista oli kiva syödä vielä jotain. Branko saarnasi ja Minna lauloi ehtoollisen aikana.  Ehtoollisjumiksen jälkeen jutusteltiin kirkkoväen kanssa. Pikku hiljaa alkoi olla mahassa sellainen tunne, että minä, Minna ja Sini päätettiin lähteä syömään King's pubiin ja pian meidän jälkeen saapui myös M18-porukka. Yhteisen illan jälkeen tultiin kirkolle ja Minna meni nukkumaan.  Minä ja Mirkka mentiin vielä Sinin huoneeseen juttelemaan. Voi taas sanoa, että meni vähän ehkä ylikierroksilla, kun mandariinitkin lenteli sinne tänne. No päästiin kuitenkin lopuksi nukkumaan.

Maanantaina (3.11) heräsin siinä puoli kymmenen aikaan. Tuntuu, ettei oo hetkeen syöny aamupalaa sillee rauhassa nautiskellen, vaan nytkin vaan yks mandariini naamaan, suihku ja vaatteet päälle. Puoli 11 oli työkokous ja Minna jatkoi työkokouksen jälkeen ohjauskeskusteluun. Sillä aikaa syötiin kolmistaan aamupalaa tai oikeastaan ehkä jo lounasta. Maanantain lepopäivä vaihtui ahkeroinniksi, koska Elinan toimisto oli tarkoitus laittaa uuteen uskoon eli uuttaa väriä seinään. Tavaroiden siirtelyä, kaappien tyhjäystä ja muutama tunti maalausta sekä mahan murinaa. Kun päivän työt oli hoidettu, lähdettiin kauppaan. Kaupasta tarttui mukaan ihan valtavasti tavaraa, salaattiakin sen verran, että sillä olis voinu ruokkia vaikka hevoslauman. No ei nyt aivan, mutta paljon sitä ostettiin. Haettiin kaupasta siis tortillavärkit. Ilta oli tortillojen tekoa ja syömistä sekä sekoilua, josta Mirkalla taitaa olla jonkinlaista videomateriaalia. Suoritettiin myös arvonta siitä, kuka joutuu luopumaan paikastaan alakerrassa, mutta saa arvonnasta palkinnoksi paikan Sinin kämppiksenä. Onni suosi minua, joten loppuajan asustelen vähän lähempänä keittiötä ja jääkaappia kuin ennemmin. Loppuillasta järjestelin vielä hieman tavaroita ja sitten lenkkivaatteet ja petivaatteet mukaan ja Sinin huoneeseen nukkumaan. 


Tiistaina (4.11) herättiin kaheksan aikaan. Minna oli jo viilettänyt puoli kaheksan bussilla Zagrebiin viettämään vapaapäivää ja myöhemmin myös meidän oli tarkoitus seurata Minnaa. Aamulla kuitenkin lähettiin lenkille, innostuttiin myös vähä lehdistä ja tuli kivoja kuvia.  Kun tultiin takaisin lenkin virkistäminä oli tiedossa suihku, aamupala ja laittautuminen. Sitten lähdettiin kohti Zagrebia bussilla, pienen pienellä bussilla. Zagrebiin päästiin kuitenkin turvallisesti ja ratikalla suunnistettiin kaupoille. Nälkä alkoi tuntua vatsassa, joten pohdittiin ensimmäisenä vaihtoehtona Mäkkäriä. Ajateltiin kuitenkin metsästää joku toinen paikka. Lähdettiin siis kiertämään Zagrebin kaupunkia ja sen katuja. Ei kuitenkaan löydetty ruokapaikkaa, mutta ostettiin vähän ruokaa torilta ja kioskilta ja vietiin herralle, joka nukkui puistonpenkillä. Sitten käppäiltiin kohti Mäkkäriä; joo ei mennä sinne, mutta lopulta kuitenkin istutaan siellä, kun ei mitään muuta paikkaa löytynyt.  Minna lyöttäytyi meidän seuraan ja vielä ennen bussiasemalle lähtöä ehdin ostaa ihanan väriset vansit. Minna tuli mukaan meidän seuraan.  Sitten lähdettiin hirveetä vauhtia kohti bussiasemaa, mutta ei valitettavasti ehditty ekaan bussi, joka lähti 17.15. Kello 19 bussia odotellessa haahuiltiin etsien kakkukahvilaa, mutta ei löydetty, joten käytiin leipomosta hakemassa pientä purtavaa. Bussi toi meidät turvallisesti Kutinaan. Ennen kämpille menoa minä, Sini ja Mirkka käytiin kaupassa ostamassa lahjavärkkejä. Minna meni nukkumaan pitkän päivän jälkeen ja me mentiin ylös syömään eka tortilloja ja sitten väännettiin ehkä yli kolme tuntia Elinalle ja Thiagolle 3v.häälahjaa. Ja meillä meni ehkä taas vähä lujaa, mutta se on ihan sallittua, kun kukaan muu ei ole näkemässä.  Sitten nukkumaan, iltasatuna käytiin Sinin kanssa läpi ”Do or die” show'n ohjelma.


Keskiviikkona (5.11) heräsin joskus kaheksan aikaan ja aamupalan jälkeen oli suunta puoli kymmenen raamattupiiri.  Tällä kertaa Minna piti raamiksen ja paikalle saapuikin paljon porukkaa ja myös uusia kasvoja.  Raamiksen jälkeen mentiin siivoamaan Elinan toimistoa, revittiin teipit pois ja järjesteltiin tavarat paikoilleen. Sini ja Mirkka lähti Zrinkan ja Zoen luo käymään ja minä ja Minna mentiin studiolle käymään läpi showta Thiagon ja muiden heppujen kanssa. Studiolta suunnattiin postiin ostamaan postikortteja ja sen jälkeen dm:n ja bipaan haistelemaan hajuvesiä. Käytiin me vielä ruokakaupassakin ja yritettiin jakaa muutama mainoslappu ihmisille, jotta löytävät tiensä tanssishowhun. Illan ruokana oli pakastepitsat ja hyvää oli, vaikka oma meni lattian kautta lautaselle. Mun muuttokuorma siirtyi Sini huoneeseen ja suurin piirtein kaikki tavaratkin meni heti paikoilleen. Sitten lähdettiin Sinin kanssa vielä happihyppelylle nostamaan rahaa ja käymään uudestaan kaupassa, koska myös Sini halusi pitsaa ja mää taisin ostaa taas jotain hyväskää. Illalla rauhoittuminen teekupposen ääressä kera koulutehtävän. Pikku hiljaa kaikki siirtyi omiin huoneisiinsa pakkailemaan seuraavan päivän reissua varten. Minä ja Sini tehtiin kuitenkin kaikkea muutaku pakattiin, koska Sinin tukka sai hetkeksi uuden ilmeen. Mutta pakattuakin saatiin ja jossain vaiheessa myös Mirkka tuli meidän huoneeseen diipadaapailemaan.  Nukkumaan mentiin kyllä, ei huolta, mutta ilta oli tuttuun tapaan sekoilua. 


 Torstaina (6.11) kello herätti 7.30. Aamun ohjelmassa suihku, hiusten kuivaus, laittautuminen ja viimeset paikkailut. Ja hienoa, aamupalaa ei ehditty syömään. Puoli yhdeksän aikaan auto lähti kohti Crikvenicaa, tuttuun tapaan yhden pysähdyksen taktiikalla. Koko matkan sai taas katsella upeita maisemia. Kun tultiin perille, vietiin tavarat heti huoneeseen, pedattiin sängyt ja suunnistettiin lounaalle. Taas aivan ihanaa ruokaa ja jälkkäriä, nam.  Lounaan jälkeen meillä oli aikaa aina sinne puoli seitsemään asti. Eli meillä oli aikaa lähteä kiertelemään kauppoja, syödä kakkua kahvilassa, testata liukumäet lasten leikkipaikassa, istua merenrannalla ja keskustella häistä ja siitä, miten ihana tuoksu meren läheisyydessä on. Päivällinen oli katettu puoli seitsemäksi ja sitä odotellessa tuli laulettua yhdessä taas muutama laulu. Ruoan jälkeen Minna ja Mirkka meni ehtoollisjumikseen ja minä ja Sini mentiin suunnitteleman lauantain pyhäkoulua. Hyvä tulee ja lujaa menee kera vaahtokarkkien. Kolme tuntia pyhäkoulun suunnittelua ja yhentoista jälkeen pää tyynyyn.

 
Perjantaina (7.11) herätys kello 7, pikainen suihku, vaatteet päälle, tavarat laukkuun ja huoneesta ulos kello kahdeksan.  Aamulla satoi sen verran, että tavarat vietiin autolle juoksujalkaa. Aamupalat naamaan ja sitten matka kohti Zagrebia sai alkaa, kyydissä myös Elinan ystävä, lempinimeltään Dada. Zagrebissa suunnattiin Yliopistolle tilaisuuteen, jossa Elinan sai diplomin opinnoistaan teologisessa. Myös Thiago, Lau, Camilla ja Diego tulivat onnittelemaan Elinaa. Porukalla mentiin syömään vähän hienompaan ravintolaan kuin King’s pub ja kyllä ruoka oli hyvää, mitenkäs muutenkaan. Seuraavaksi edessä olikin päivän paras osuus eli rahojen tuhlaus. Areenassa kauppojen kiertelyyn saatiin kulumaan sellaiset kuusi tuntia ja kyllähän sieltä tavaraa mukaan tarttui jokaiselle, monta pussia. Elina tuli poimimaan meidät matkalle kohti Kutinaa, mutta ehdimme vielä poiketa McCafeessa herkuttelemassa. Kun tultiin kämpille kaiken sen tavaramäärän kanssa, annettiin Elinalle lahja ja toivottavasti sen sisältö on vielä hyvässä kunnossa. Ennen nukkumaan menoa ja Sinin yöllisiä pingviinileikkejä jokainen sai esitellä vielä ostossaaliinsa. 

Lauantaina (8.11) herättiin Sinin kanssa siinä kaheksan aikaan, vaikka tarkoitus oli jo aiemmin. Suihkuun ja sitten hirveellä kiireellä metsästämään peilejä pyhäkoulun askarteluosuutta varten. Ja oli hirveen kiva käydä aamulla suihkussa, kun juoksemisen ja kiireen jälkeen oli taas semmonen olo, että voisko mennä suihkuun. No peilit kuitenkin löydettiin, vaikka niiden irrottaminen siitä taustalevystä oli ”pienen” työn takana. Ennen kymmentä ehdittiin vielä suunnittelemaan pyhäkoulu loppuun ja tekemään mallikappale siitä, millaisen huoneentaulun jokainen saisi tehdä. Pyhäkouluun saapui Ivan, Ivan, Noa ja tietenkin Neno. Oli aivan mahtava pyhäkoulukerta leikkeineen, lauluineen ja askarteluineen. ”Remember, you are special, because I made you. –God”. Pyhäkoulun jälkeen lähdettiin Kinolle käymään läpi showta ja niitä osioita, joissa meidän tulee olla mukana antamassa tarvittavat tavarat lavalle. Ehkä se siitä pikku hiljaa alkaa sujumaan ja onnistumaan niin, että pystytään olemaan nopeita ja värikkäitä. No oikeastaan tuo värikkäänä oleminen ei onnistu, koska meillä on mustat vaatteet. Kinolta mentiin vatsat muristen King´s pubiin ja M18 seurasi perässä, hah. Ennen nuorteniltaa ehdin vielä kirjoitella postikortteja ja käymään pienellä happihyppelyllä. Nuortenillassa vietettiin Diegon yllätyssynttäreitä ja muuten hiukan hurja meno näillä tanssijoilla. Tanssia, limboamista ja totta kai hyväskää. Sinille kiitos, kun hieroi mun niskoja.

Sunnuntaina (9.11) sai nukkua pitkään, ihanaa. Aamupalan jälkeen minä, Minna ja Sini käytiin läpi tanssishown ohjelmaa ja Mirkka lähti hakemaan Linneaa lentokentältä. Linnea on siis tulossa laulamaan showhun. Suuntana Kino ja harjoitukset. Että huh huh, siinä on menoa ja meininkiä. Vielä kun muistais, että missä välissä mitäkin pitää olla laittamassa lavalle. Nyt tulee sohva ja pöytä, nyt ne pois ja seuraavaksi tuolit ja pöydät, joo ja nyt niitä ei enää tarvita, joten jääkaappi lavalle ja mitähän vielä. Kiirettä pitää ja ihmisiä niin paljon, että meinaa tila loppua. Kun harjoitukset oli loppu, kannettiin kamat autoon ja suurimmat tavarat kannettiin kävellen studiolle. Sitten hipsittiin takaisin kämpille, muutama mandariini poskeen ja kello viiden jumikseen. Tällä kertaa oli Mirkan vuoro saarnata ja hyvinhän se meni. Jumiksen jälkeen minä ja Minna mentiin tekemään ruokaa, koska hiukan alkoi tuntua se, ettei koko päivänä ollut syönyt mitään kunnollista. Illalla soittelin vielä kotiin päin ja toivottelin isälle hyvät isänpäivät ja sain jo myös ennakkoon synttärionnittelut. Sarankin kanssa tuli juteltua varmaan tunti. Ennen nukkumaan menoa, joka tapahtui siis kello kahden aikaan yöllä, oli pakko pitää leffailta omissa oloissaan. 

Maanantai (10.11) ja vapaapäivä, tarkoittaa sitä että herätyskello ei ole herättämässä ja voi nukkua niin pitkään kuin unta riittää. Tänään aika on kulunut koulutehtävien parissa, hyvää ruokaa kokkaillessa ja Sinin kanssa lenkkeillessä. Sini olisi halunnut iltalenkillä mennä metsäpolkua pitkin, mutta onneksi oltiin molemmat sen verran fiksuja, ettei lähdetty sinne harhailemaan, koska hetken päästä tuli vastaan kyltti joka kertoi, että tuo alue taisi olla miinakenttä. Tai tuolla alueella voi olla vielä sodan aikaisia pommeja tai muuta, joita ei ole vielä löydetty ja raivattu pois. Lenkin jälkeen suihkuun ja kone ja ruoka on taas kivoja kavereita Sinin, Minnan ja Mirkan lisäksi. Illalla soitettiin Diegolle ja laulettiin syntymäpäiväonnittelut, jee. Muistakaa, että mandariinitkin voi olla vaarallisia, jos niillä päättää heittää jotakin, heh. 



-Anne 

1 kommentti:

  1. Mitä, mikä lenkki-innostus??? tietää hyvää joululomaa ajatellen :)

    VastaaPoista