Paljon poppareita!

Torstaina (20.11) heräsin joskus kymmenen aikaan varmaan, mutta lojuin sängyssä vielä kaksi tuntia, mutta mikäs siinä kun kerranki oli aikaa. Suihkun kautta laittautumaan ja sitten lähettiin kahen aikaan viemään Linnea lentokentälle ja otettiin samalla Dindo, Lau, Camilla ja Rebeca mukaan, Pienen eksymisen jälkeen päästiin turvallisesti lentokentälle ja sanottiin heipat Linnealle. Sitten mentiin Areena centeriin pariksi tunniksi ostoksille ja vähän syömään myös, ensimmäinen ruoka tälle päivälle. Tällä kertaa mun rahat säästy hyvin, koska en löytäny mitään, en edes tuliaisia vaikka kovasti yritin kattella, mutta onneksi on vielä aikaa. Sitten seitsemältä Kutinaa kohti ja pienen eksymisen jälkeen päästiin turvallisesti studiolle. Minna vei brasilialaiset kotiin ja minä, Sini ja Mirkka jäätiin studiolle katsomaan, kun Rudi veti viimeistä workshoppia ja sitten piti sanoa Thiagolle ja Filipille heipat, koska ne lähtee huomenna perjantaina Brasialiaan ja Camilla myös. Studiolta kämpille syömään, stressaamaan vähä koulutehtäviä, Goranin synttärilahjan tekoa, istumaan koneelle, syömään vähän lisää esim. noita mandariineja. Iltamyöhään tai oikeastaan yöllä ei tullutkaan uni, niin päätettiin kattoa Sinin kanssa leffa ”Safe haven”. Eli poppareiden tekoa, ihmekikatusta ja leffateatterin pystyttäminen huoneen lattialle. Hyvä leffa, jossa onnellinen loppu ja nukkumaan taidettiin mennä siinä puoli viiden aikaan aamu yöstä.

Perjantaina (21.11) herättiinki sitten siinä kahentoista aikaan. Pyykkien pesua Serbian reissua varten, koulutehtävien tekoa ja aamupalaa. Elina tuli käymään ja juteltiin vielä ennen kun sitten oli sanottava heipat ja toivotettava hyvää Brasilian reissua, kolmen viikon päästä nähdään. Ehdittiin jo aloittaa vähän seuraavan päivän pyhäkoulun suunnittelua. Kello alkoi pikkuhiljaa lähenemään kuutta ja iso joukko lapsiakin saapui jo kirkolle. Sini lepäili omassa huoneessaan. Minä lähdin kauppaan ostamaan lisää leffaevästä ja Mirkka ja Minna meni laittamaan leffaillan muuten valmiiksi. Leffana oli tällä kertaa Mr. Peabody & Sherman, josta Minna oli kehitellyt kysymykset. Leffaillan jälkeen minä ja Minna lähdettiin King’s pubiin hakemaan ruokaa. Juujuu-mieskin tervehtii meitä jo niin tuttavallisesti, ollaan vissiin muutaman kerran käyty siellä. Gorankin tuli viettämään synttäreitään kavereidensa kanssa. Minä ja Minna otettiin ruoat mukaan ja käppäiltiin kirkolle syömään Mirkan ja Sinin kanssa. Samalla suunniteltiin pyhäkoulukerta ennakkoluuloista ja syrjinnästä loppuun. Jonkin aikaa vielä koneella lorvimista, kunnes  kahen aikaan maltto mennä nukkumaan.

Lauantaiaamuna (22.11) olis ehkä mielummin jäänyt nukkumaan, mutta onneksi sitä kuitenkin jakso herätä uuteen aamuun, koska meillä oli mahtava pyhäkoulu neljän lapsen kanssa. Pidimme pyhäkoulun aiheesta: ennakkoluulot ja syrjintä ja samalla saimme tehtyä yhden koulutehtävän, jee! Pyhäkoulun jälkeen syötiin vähän aamupalaa, suunniteltiin päivän ohjelma, laittauduttiin päivää varten ja lähdettiin kohti bussiasemaa. Minna jäi kotiin lepäilemään ja minä, Sini ja Mirkka lähdettiin kohti Zagrebia. Zagrebiin päästyämme mentiin ensiksi syömään hienoon ravintolaan. Mirkka ja Sini tilas oikein kunnon lihalautasen, minä taas söin kevyttä lohisalaattia.  Tarjoilijan ohjeistuksen avulla lähdettiin suunnistamaan jäähallille katsomaan jääkiekkopeliä, Jokerit vs. Medvescak. Saatiin ilmaiset liput Kroatia-Suomi -seuran kautta. Oli hassua törmätä niin moneen suomalaiseen, koska myös Jokerien faniklubi oli Jokerien matkassa ja totta kai joulupukki oli myös tullut katsomaan peliä. Popcorn, hotdog ja limsa, siinä hyvät pelieväät. Ihan mahtava meininki ja viimeinen Jokerien maali tais olla se, johon mekin kunnolla vasta herättiin. Ja Jokerit voitti 3-1, hyvä Jokerit! Myös Neno ja Maria tulivat katsomaan peliä, joten päästiin heidän kyydissä kotiin. Mentiin vielä areenaa syömään ja leffaakin mietittiin, mutta porukka taisi olla sitten niin väsynyttä, että suunnattiin Kutinaan. Matkalla minä, Sini ja Mirkka laulettiin joululauluja ja jossain vaiheessa Neno tais todeta, että voisitteko olla hiljaa. Turvallisesti kämpille, jutustelua ja nukkumaan taisin mennä siinä kahen aikaan.

Sunnuntaiaamulla (23.11) jaksoi herätä siinä kahentoista aikaan.  Koulutehtävän kimppuun, sitten suihkuun ja kauppaan, joka olikin mennyt kahdelta kiinni, joten ei sitten mentykään. Sitten tehtiin ruokaa siitä mitä kaapista löytyi eli tomaattisosetta, tonnikalaa, pastaa ja pinaattia. Ennen jumista ehdittiin tekemään ryhmätehtävän raportti melkein loppuun. Jumiksessa saarnasi hassun naurun omaava vanha herra Pavao.  Jumiksen jälkeen annettiin Goranille synttärilahjat ja kyllä Goran näytti tykkäävän. Kämpille syömään ja koneelle istumaan. Ennen kaheksaa istuttiin Kompin kyytiin ja ajeltiin kaheksaksi M18-talolle. Kamomillateetä ja jutustelua ja illan päätteeksi suunnattiin vielä King’s pubiin syömään.  Ennenkö lähdettiin kämpille päin halattiin. Diego, joka lähtee nyt seuraavaksi Brasiliaan, sanoi että muistakaa siellä Suomessa, että teillä on täällä perhe ja ihmisiä, jotka rakastavat teitä, tänne voi aina palata. Ihanat sanat päivän päätteeksi. 

Tänään maanantaina sai ittensä ylös taas siinä kahentoista aikaan. (Jos meidät olisi tarkoitettu pomppaamaan aamulla pirteästi ylös, meidät olisi luotu paahtoleiviksi.) Pikku hiljaa sitä kuitenkin jaksoi lähteä kauppaa kohti. Ensiksi minä, Sini ja Minna pyörähdettiin dm:ssä ja postissa ja lopulta päästiin myös sinne kauppaan ostamaan ruokatavaroita. Kämpille päästyämme ruvettiin laittamaan ruokaa ja reippaina opiskelijoina saatiin se meidän ryhmätehtäväkin tehtyä loppuun, hyvä me. Taiteilin myös yhdelle pienelle synttärisankarille lahjan, joka pitäis huomenna muistaa viedä postiin. Tää päivä on ollu aika paljo tota koneella istumista, mutta sain kuitenkin pakattua Serbiaa varten. Huomenna minä ja Minna lähdetään junalla siis kohti Serbiaa seurakuntavierailulle. Nyt nähdään miten toimii Kroatian junaliikenne. Meidän jälkeen on sitten myös Sinin ja Mirkan vuoro mennä Serbiaan. Jee, jee! Tänään ehkä ehtii vielä kattoo jonku leffan, koska ostin poppareita, heh.

-Anne

Ps. Talvitakki ois kiva. Taitaa olla seuraavan shoppailureissun ostoslistalla tuliaisten kanssa.