Pullia, palapelejä, paketteja, pottumuusia ja pannaria!

Tiistaina (2.12) heräsin yhdeksän aikaan ja menin suikuun toivoen, että sieltä tulisi lämmintä vettä ja onneksi toiveeni toteutui. Ennen työkokousta soitin Zrinkalle ja sovin, että menisimme Minnan kanssa moikkaamaan Zrinkaa ja Zoeta keskiviikkona. Kun Neno saapui, aloitimme työkokouksen ja kävimme läpi tulevan viikon ohjelman ja työtehtävät. Työkokouksen jälkeen kipinkapin aamupalaa ja loppusilaus shoppailupäivää varten. Toivotimme Sinille ja Mirkalle hyvää Serbian reissua ja lähdimme yhdessä Gabrielan, Rebecan ja Carlan kanssa bussiasemalle. Gabrielalla oli suuntana Zagreb, lentokenttä ja paluu Brasiliaan. Minä ja Minna lähdimme sitten samalla bussilla Zagrebiin ostoksille ja vastassa meitä oli Gabrielan ystävä, jonka kyydissä pääsimme kaupunkiajelulle. Pian sanoimme hyvästit Gabrielalle ja lähdimme kulkemaan omaa reittiämme kohti kauppoja. Kiersimme Zagrebin keskustassa mitä mielenkiintoisimpia kauppoja ja samalla ohitimme monta ihanan näköistä vanhaa rakennusta. Jossain kohtaa päivää alkoi näyttämään siltä, että loput tuliaiset olisi helpompaa metsästää Areenasta, joten hyppäsimme bussiin ja suuntasimme Areenaan. Nyt on tuliaiset pientä loppuviilausta vaille valmiit! Areenasta mentiin bussilla takaisin rautatieasemalle ja siitä ratikalla bussiasemalle. Kävimme ostamassa matkaevästä leipomosta ja kiisimme Kutinaan vievään bussiin. Bussimatka meni keskiviikon raamista suunnitellun ja leipomuksia syöden. Kutinaan saavuttiin yhdeksän jälkeen ja vielä oli viimeisteltävä raamis. Päivä pulkassa; on hyvä mennä nukkumaan, että jaksaa taas herätä pirtsakkana uuteen aamuun.  

 Keskiviikko (3.12) aamulla herätys yhdeksältä, reippaasti vaatteet niskaan ja ennen puoli kymmentä oltiin yläkerrassa odottamassa porukkaa raamattupiirin. Puoli kymmenen aikaan koko keittiön pöydän ympärystä oli täynnä naisia ja kaksi miestä. Neno oli kääntämässä meidän höpötyksiämme. Rukoilimme, lauloimme ja puhuimme siitä, miten voimme tuntea Jumalan läsnäolon kaikessa ja kaikkialla. Raamattupiirin  päätteeksi joimme teekupposet. Hieman alkoi jo nälkä kurnia vatsassa ja ennen yhtä oli ehdittävä tekemään ruokaa ja syömään, joten hipsimme kiireesti kauppaan. Mandariinit ja kala kainaloon ja reippaasti lieden äärellä. Ruoka oli onneksi nopeasti valmista ja ehdimme syödä ennenkuin lähdimme Zrinkan luo. Loppu ruoka lähti mukaan, joten Zrinkka ja Zoekin saivat nauttia tuosta mun mielestä erittäin hyvin onnistuneesta ruoasta. Minna kävi moikkaamassa Zrinkkaa, mutta lähti sitten takaisin kämpille lepäilemään. Minä jäin reiluksi pariksi tunniksi Zrinkan luo juttelemaan ja leikkimään Zoen kanssa. Neljän aikaan Minna tuli hakemaan minua, juttelimme vielä tovin yhdessä ja sitten hyppäsimme Kompiin ja ajelimme takaisin. Naiset olivat täydessä touhussa korttipajassaan. Minä muutin tavarani yläkerrasta alakertaan ja sitten alkoikin pohdinta, miten kaikki tavarat tulisi pakata matkalaukkuun. Ei sitä vielä olla Suomeen lähdössä, mutta silti on hyvä tehdä pientä inventaariota siitä, miten paljon voi vielä ostaa vaatteita, tuliaisia ja ym. kivaa mitä tulee vastaan. Käytiin taas kaupassa ostamassa ruokaa, koska suunnilleen kaikki se mitä ostettiin päivällä oli jo syöty. Illalla innostuin kattomaan The Joulukalenterin jaksoja. Muistan, miten tuota oli niin pelottavaa katsoa pienenä, ei uskaltanut enää olla ulkona illalla, kun kuvitteli että se Pentti pomppaa jostain puun takaa. Mietittiin vielä, jos katsottaisiin leffa Carlan, Rebecan ja Guton kanssa, mutta tultiin siihen tulokseen, että jos sitä kerrankin menis ajoissa nukkumaan, niin tulis nukuttua pitkät yöunet. 

Torstaina (4.12) aamulla olin onnellinen siitä, että meni ajoissa nukkumaan ja sai kerrankin nukkua niin kauan kuin unta riitti. Aamupalaa ja pyykinpesua ja sitten odoteltiin Nenoa tekemään haastattelua meidän kanssa. Siinä sitä sitten istuttiin mikki nenän edessä ja vastattiin harhoitteluaikaan ja medialähetystyöhön liittyviin kysymyksiin. 16 minuutin pätkä, olis sitä tietysti voinu lyhyemminkin vastata, mutta kun pääsi vauhtiin, niin sitten sitä tekstiä vain tuli, heh. Ainakin 17.12 meidän haastattelut tulee ulos Radio Deistä klo:17.30, mutta pystyy sen myöhemminkin kuuntelemaan jostain. Tehtiin Minnan kanssa tänään kasvislasagnea ja oli kyllä hyvää. Naiset tulivat viiden jälkeen  tekemään joulukortteja ja joulukoristeita. Naisten pyynnöstä Minna alkoi neulomaan pieniä tonttutyttöjä. Minäkin innostuin kokeilemaan vieläkö muistaisin miten luodaan silmukoita ja miten tehdään oikeaa ja nurjaa.  Urakan välissä käytiin kaupassa ostamassa muun muassa tiskiharja ja karkkia. Sain tonttutyttön valmiiksi siinä 12 jälkeen, mun mielestä se oli aika onnistunu. Oli pakko vielä keskellä yötä ruveta paistamaan kananmunia, kun nälkä kurni vatsassa. Sillä aikaa kun Minna teki jo kolmatta tonttutyttöään, minä tiskasin ja järjestelin paikkoja. Siinä kahen jälkeen malttoi sulkea silmänsä ja ruveta nukkumaan. 

Perjantaina (5.12) heräsin kellon ollessa vähän yli yksitoista. Aamupalalla ahkeroin koulutehtävän parissa ja sain yhden taas palautettua, jee! Sitten istuttiin Minnan kanssa tietokoneen ääreen, katsottiin pari leffaa ja neulottiin tonttutyttöjä. Kun oltiin muutama tunti istuttu paikoillaan, saatiin loistava idea. Pian  lähdettiinkin ostamaan kaupasta pulkatarvikkeita ja kardemummaakin metsästettiin oikein toden teolla, mutta ei löytyny. Kaikkea muuta kyllä löytyi, esimerkiksi palapeli. Kierrettiin kotiin vähän pidemmän kautta ja samalla nähtiin miten Kutinan pääkatu oli laitettu joulukuntoon jouluvaloilla. Kuudelta alkoi lastenkerho ja kävimme moikkaamassa Daliboria, hänen vaimoaan ja joukkoa iloisia lapsia. Loppuilta leivottiinkin sitten suklaapullia ja tehtiin 1000 palan prinsessapalapeliä. Palapeli taisi olla valmis joskus kahden jälkeen yöllä, mutta ei sentään ruvettu paistamaan enää kananmunia. Nukkumaan mentiin joskus kolmen aikaan, hiivatti!

Lauantaina (6.12) herättiin kymmenen jälkeen. Suihkun ja aamupalan kautta lähdettiin Kutina-kierrokselle. Taidettiin kiertää melkeinpä jokainen Kutinan putiikki, joka oli auki. Kierros päättyi Konzumiin ja Lidliin ja arvatkaa mitä tarttui mukaan Lidlistä, uusi 1000 palan palapeli. Kämpillä keittiön pöydän ääressä kului muutama tunti, kun ahketoitiin palapelin parissa. Välillä ruokaa ja palojen sovittelu oikeaan kohtaan jatkui. Saatiin vaan palapeli yhdeltä istumalta valmiiksi. Palapelin jälkeen nostettiin pöydälle lahjapakettitarvikkeet ja tehtiin lähemmäs kaksikymmentä pikkupakettia lapsille Zagrebissa pidettävään suomalaisten joululauluiltaan. Ilta jatkui matkalaukkujen äärellä. Pohdittiin, miten saadaan kaikki tavarat mahtumaan matkalaukkuihin. Mielenkiintoista jutustelua pakkailun lomassa. Koska pakkaaminen on niin rankkaa, päätettiin mennä ylös syömään. Paistetut kanamunat, paahtoleivät ja vanukasta, nam. Jossain vaiheessa Guto tuli keittiöön pyörimään ja totesi, että Carla ja Rebeca olivat menneet nukkumaan. Päätettiin sitten kysyä Gutoa leffakaveriksi eli poppareita, karkkia ja pullia. Eka leffa oli Jessabelle eli tiedossa oli kauhuleffa ja muutama säpsähtäminen leffan aikana. Leffayö ei sentään ollut vielä ohi, vaan seuraavana vuorossa oli Hunger games ykkönen. Nukkumaan mentiin siinä viiden aikaa, jei!

Toinen adventtisunnuntai (7.12) ja sain itseni ylös sängystä kahentoista jälkeen ja aamupalaakin söin vasta yhden jälkeen. Kolmelta alkoi jumis, Pavao saarnasi ja Minna sytytti adventtikynttilät. Jumiksen jälkeen tultiin tekemään ruokaa, oi että. Miettikää; perunamuusia, lohta ja sienikastiketta, nam! Hyvän ruoan jälkeen harjoteltiin joululauluja Zagrebissa pidettävään suomalaisten joululauluiltaan. Minna jatkoi vielä laulamista, minä tiskasin ja imuroin. Seuraavaksi molemmat haki koneet pöydälle ja rupes lähettelemään työhakemuksia, heh. Samalla hoidin eteenpäin kevään harjotteluasiaa. Koska päivällä syötiin hyvää ruokaa, illalla piti jatkaa samoilla linjoilla eli pannukakkua. Näytti pannukakku Carlalle, Rebecalle ja Gutolleki maistuvan. Illalla ajattelin, että tänään menen kerrankin ajoissa nukkumaan, mutta eihän siitä sitten tullut mitään. Huoneessa oli liian kuuma ja höpöteltiin Minnan kanssa ihan kummia varmaan kahteen asti yöllä. Joten se siitä aikasin nukkumaan menemisestä!

-Anne