Vähän ehkä hävettää myöntää, mutta mä taisin nukkua eilen kahteentoista. Aamupalan jälkeen oli pakko mennä kauppaan, koska kauppa ei ollut auki kuin ehkä kahteen ja kaapista ei tuntunut löytyvän mitään ruokaa. Ruoaksi syötiin sitten nopeesti vaan kananugetteja ja pastaa ja puoli neljän aikaan oltiin Elinan toimistossa käymässä läpi jumalanpalveluksen kaavaa. Jumis alkoi viideltä, joten Diegolla ja Minnalla oli hyvin aikaa harjoitella jumiksen musiikkiosuutta. Viideltä kirkossa istui paljon vanhempaa väkeä, mutta myös nuorempaa porukkaa. Jumis oli hyvin samankaltainen kuin Virossa eli suurin osa ajasta seisottiin ja saarnan ja laulujen ajan sai istua. Etupenkissä istuessani mietin, että olipas hyvä idea, koska se oli sitä kurkkimista olan yli, koska istutaan ja koska noustaan seisomaan. Jumalanpalveluksen jälkeen jokainen meistä sai esitellä itsensä ja Elinan käänsi kaiken kroatian kielelle. Myös aiemmin Kroatiassa harjoittelun tehnyt Mikko oli nyt vaimonsa Priscillan kanssa lomareissulla. Hänen vaimonsa oli aiemmin osa M18-tanssiryhmää. Myös he saivat kertoa kuulumisiaan jumalanpalvelusväelle. Koko porukka kokoontui vielä yhdessä kirkkokahville ja pikku hiljaa jokainen alkoi lähteä kotia päin. Minä, Mirkka ja Minna jäimme vielä tiskaamaan astiat.
Tiskivuori hoidettu eli kämppää kohti. Päätimme kuitenkin jäädä ulos istumaan. Pian siinä olimmekin minä, Mirkka, Minna, Eeva-kissa ja Goran. Goran opetti meille kroatian kieltä. Ongelma oli se, että me emme osanneet tietenkään kroatiaa ja Goran osasi vain jonkin verran englantia. Opiskelu kuitenkin sujui ja varsinkin siinä vaiheessa, kun Goran haki suomi-kroatia sanakirjan. Sitten sana kerrallaan yritimme rakentaa lauseita kroatian kielellä. Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa... Kyllä, paljon naurua ja iloisia naamoja. Parasta oli se, että yritimme selvittää jonkin aikaa sitä, että miten talo, pomo ja hevoset liittyvät yhteen. Asiaa jankattiin niin kauan, että Goran näki paremmaksi soittaa Elinalle. Pian selvisi, että Goran oli yrittänyt kertoa meille, että kirkon lähellä asuu nainen, joka omistaa hevosia. Voi että, no sovimme sitten että menisimme katsomaan hevosia yhdessä seuraavana päivänä sen jälkeen kun Goran pääsee koulusta.
Eilinen ilta, huh huh. Innostuimme tekemään kaiken maailman testejä netistä. "Mikä on älykkyysosamääräsi?", "Miten hyvä vaimo olet?", "Millainen on todellinen luonteesi?" yms. Joo kaikki oli ehkä hieman väsyneitä. Eilinen ilta piti sisällään siis naurua, testejä, ruokaa ja ehkä jo hieman käyneitä viinirypäleitä.
Tämä päivä oli vapaapäivä. Uni maistui taas tuttuun tapaan hyvin, eikai sitä nyt aikaisin kannata nousta. Siinä vaiheessa kun tulimme aamupalalle Priscilla ja Anna olivat tekemässä Rafaelloja. Anna siis opetti miten tehdään Rafaelloja. Semmosia kookospalloja; valkosia, kookoshiutaleita päällä, sisällä pähkinä. Kuva tietysti ketoo paremmin, mutta oli hyviä. Voi olla että mekin vielä päästään tekemään niitä Annan opastuksella.
Päivä on ollut aika sateinen, joten Goranin kanssa sovittu retki hevosten luo oli parempi siirtää toiselle päivälle. Mutta koska meillä oli vapaapäivä, se oli hyvä käyttää pyykinpesuun ja siivoamiseen. Minä ja Mirkka hoidimme siivouspuolen, kun Minna teki meille hyvä soijapastalaatikkoa. Nyt on siis joka nurkka putipuhdas ja mahat pullollaan hyvää ruokaa.
Ilta on menny aivan mukavissa merkeissä + mun ihme hihittelyt! Vähän tekis vielä mieli lähtee ulos käppäilemään jonnekin, katsotaan mitä tapahtuu.
-Anne
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti